Suunnittelin tällaisen kannen jatkoksi pari vuotta sitten ilmestyneelle mainiolle DFW:n esseekokoelmalle ”Hauskaa, mutta ei koskaan enää”. Tällä kirjalla on vähintäänkin yhtä kiinnostava nimi ja sisältö, jota Siltalan sivuilla luonnehditaan näin:  ”Kielen, kerronnan ja kirjallisuuden silkkaa iloa: David Foster Wallacen novellikokoelma Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja luo lukijalle nabokoviaanisen universumin, josta vain haluttomasti palaa todelliseen maailmaan.”